Mistä on kysymys ?
Tuskallisen märän ja sateisen viime kesän jälkeen on nyt vuorossa täysin päinvastainen kesä säiden puolesta. Etenkin Etelä-Suomi kärsii edelleen kuivuudesta. Onneksi nyt heinäkuun puolivälin jälkeen tuli monin paikoin helpotusta mutta kuurot eivät kastelleet tasaisesti kasvustoja. Liikkuu paljon puhetta heinäkriisistä.
Miksi?
Keväästä alkanut kuivuus ja helle verotti heinän ja muidenkin viljelykasvien kasvua. Poutivilla mailla heinä kuivui jo kesäkuun vaihteessa pystyyn, alkoi kellastumaan ja lopetti kasvunsa. Moni tuottaja tekikin heinän jo kesäkuun alussa, välttäen laatutappiot, mutta määrä jäi väkisinkin alhaiseksi jo aikaisen korjuunkin takia. Osalla pelloista, jotka eivät olleet niin poudanarkoja, pystyttiin sadon määrää lisäämään odottamalla pidempään, mutta heinä toki vanheni sielläkin ja kukki jossain vaiheessa.
Osin viime kesän jäljiltä myös heinänteon kiinnostavuus on vähentynyt, se kun ei ole ollut todellakaan ”helppoa kuin heinänteko”. Asiakkaiden vaatimukset kasvavat tiedon myötä, mutta sääolosuhteet ovat tehneet hyvän heinän tekemisen todella haastavaksi. Joitakin vuosia sitten tulleet luonnonhoitopelloista (LHP) ilman panostusta korjattavat ”hömppäheinät” sotkivat myös markkinoita alentaen hintaa, joten moni koki työn ja riskit suuremmiksi kuin mahdollisesti saatavan korvauksen.
Viime vuonna monella tilalla sato jäi jopa korjaamatta tai se pilaantui sateiden takia. Osa pelloista myös jouduttiin uudistamaan märkänä tallautumisen jäljiltä. Siksi ”ylivuotistakaan” heinää ei ole markkinoilla paljoa täydentämässä pulaa.
Mitä nyt ?
Koska kesä ja heinänkorjuu ovat vielä kesken, emme lähde panikoitumaan. Selvää on että niukkuutta tulee ja laatuvaihtelut tulevat olemaan suuria sen mukaan missä vaiheessa heinä on korjattu. Laitumet on monin osin loppuun syöty.
Tilanne on sama muillakin kotieläintiloilla, lammas- ja nautatilat eivät ole korjanneet yhtään paremmin rehua. Niiltä ei tule ylijäämärehua markkinoille kuten monesti normaalivuosina voisi olla.
Toivo on laitettava toiseen ja mahdollisesti Etelä-Suomessa etenkin hevosheinässä harvinaiseen kolmanteen korjuuseen. Normaaleihin kokonaissatomääriin ei tulla pääsemään missään tapauksessa.
Tuottajat ovat tietoisia tilanteesta ja ahdingosta ja tekevät parhaansa, myös muut kuin hevosheinän tuottajat. Moni on kaivanut vanhat heinäkoneensa ladon periltä ja lähtenyt heinäntekoon, luvassa on kuitenkin varma menekki ja hintaakaan ei tarvitse kovin alas neuvotella. Luonnonhoitopellot missä jonkinlaistakaan heinää kasvaa, saatetaan nyt korjata rehuksi.
Suomessa viranomaiset ovat antaneet luvan korjata rehua kaikilta nurmialueilta, myöskin niiltä miltä ei normaalivuotena pitänyt saada satoa korjata.
http://www.mavi.fi/fi/tietoa-meista/tiedotteet/2013/Sivut/poikkeuslupa-ekologisen-alan-kesantojen-sadonkorjuuseen.aspx
Tuontiheinää ?
Tilanne on valitettavasti sama tai jopa pahempi naapurimaissamme. Erityisesti Ruotsissa missä maatalous on keskittynut etelään, on jo kriisi, heinä ei kasva. Tanska, Norja, Viro, Latvia… koko Pohjois-Eurooppa potee samaa kuivuutta. Itse asiassa Suomessa asiat ovat näistä maista parhaiten ja meille on tullut paljon kyselyitä heinästä ulkomaille vientiä koskien.
Heinä on huono tuote kuljetuksen kannalta, tilaa vievä ja vieläpä arka kuljetettava, kustannus on korkea etenkin suhteessa tuotteen hintaan.
Heinäpellettiä varmaankin saatetaan tuottaa maahan, -jos sitä on saatavana ?
Mitä voin tehdä heinän ostajana?
Selvitä vakituisen toimittajasi kanssa tilanne, mitä on saatu korjattua nyt ja mikä on todennäköisyys että tarvittava määrä saadaan toimitettua ensi kesään asti. Mikäli on todennäköistä että koko määrää ei saada, mieti millä voit korvata puutetta. Onko olki + vahvempi heinä / viherpelletti käyttökelpoinen vaihtoehto joillekin hevosille ? Käytä kaikki mahdolliset laidunnusmahdollisuudet ennen talvirehujen syöttöä. Vältä yliruokintaa, vapaa heinä ei ole tässä tilanteessa etenkään suositeltava vaihtoehto, se lisää hukkaa ja yleensä ottaen hevoset syövät enemmän kuin kuluttavat jos niille annetaan se mahdollisuus. Toki heinää voi yrittää metsästää, mutta markkinoilla tuskin sitä on vapaana tällä hetkellä ainakaan Etelä-Suomessa. Pohjoisempana tai Savon suunnalla voi hyvällä onnella jotain ehkä löytyäkin ? Tiedon saanti eristä on haaste.
Mikäli tallillasi ei ole vakituista toimittajaa tai nykyinen on ilmoittanut että heinää ei ole, on syytä nopeasti selvittää mistä sitä tänä syksynä voi varata, eli nyt neuvotellaan vielä korjaamattomasta sadosta. Pyri tekemään sopimus, sopikaa säännöt kuinka toimitaan eri tilanteissa, syyssadon teko on aina epävarmaa mitä pohjoisemmaksi mennään. On mahdollista että saadaan vain kosteaa rehua, mutta sekin on parempi kuin ei mitään. Nyt kaivataan joustavuutta. Rehuarvoista tms. ei taida kannattaa enää tehdä kynnyskysymystä. Ruokinnan korjausliikkeisiin tulee perehtyä entistä paremmin jos saatava rehu ei ole sitä mitä toivottiin.
Miten selvitään pahimmasta ?
Osa tuottajista on tosiaankin lähtenyt korjaamaan tässä tilanteessa kaikkea mahdollista korsirehuksi kelpaavaa kasvustoa. Etenkin LHP eli nämä luonnonhoitopellot korjataan pääosin, jos niissä korjattavaa on. Pellothan ovat olleet jo useamman vuoden ilman lannoitusta, mutta heinä on niistä ollut korjattava pois, yleensä toisarvoiseen käyttöön. Ja kun herääminen korjuuseen tuli vielä melko myöhään, on nämä heinät todennäköisesti rehu-arvoiltaan heikkoja tai korkeintaan tyydyttäviä. Vähän energiaa ja valkuaista, korkea kuitupitoisuus ja sokeriarvot mahdollisia. Rikkakasveja.
Tällainen heinä ei mahdu laatuheinä-kriteereihin. Moni tuottaja on sitä kuitenkin korjannut ja jos katsot että tällaistakin osaat käyttää, kysy. Etenkin alkuperäisrotuiset hevoset ovat hyvinkin pystyviä käyttämään ”luonnonheinää” ilman ongelmia, mikäli heinä on kuitenkin hygieniseltä laadultaan kelvollista eli homeetonta ja säilöheinänä oikein säilööntynyttä. Metabolis oireisille tätä heinää kuitenkaan ei voi suositella.
Nouseeko heinän hinta pilviin ?
Tällaisestakin on huhuja, eikä sinällään ihme jos jotkut viljelijät haluavat korjata omaa pitkään huonoa taloustilannettaan myymällä nyt heiniä korkeaan hintaan. Pitkän linjan sopimustuottajat tuskin tällaiseen lähtevät, vaikka tosiasia on että heidänkin heinäansionsa tällaisena vuonna saattavat olla pienemmät kuin satunnaisen heinänmyyjän. Jos hinnan nousua ei ole ollut muutamaan vuoteen, on se varmaan nyt sopimustuottajallakin paikallaan. Mihinkään rajuihin nostoihin ei toivottavasti kukaan hyvää asiakastaan painosta.
Heinää ei tule lisää vaikka hintaa kuinka nostettaisi. Viljelijöiden ei myöskään tulisi myydä heiniä nyt kuin mieluiten suoraan talleille, jotta vältytään turhalta kustannusten nousulta välikäsien kautta.
Varovaisuutta
Jos tilanne todellakin ajautuu vakavaan rehupulaan ja markkinat menevät sekaisin, tulee ostajan olla varovaisempi kuin koskaan.
Koska heinien laatu voi olla tuntemattomasta paikasta ostettaessa mitä tahansa, tee kaupasta aina mielellään sopimus missä sovitte vastuut kussakin tilanteessa. Rehuanalyysi olisi nyt jonkinlainen takuu sekin vaikka tulokset olisivatkin ei niin hyvät, kertoo se kuitenkin jo myyjän vastuullisuudesta.
Heinäeriä on tehty sekä kuivaksi että säilöksi. Jos heinä ei ole riittävän kuivaa ja homehtuu, kenen vastuulla on jos asiakas on ostanut koko vuoden tarpeen omaan varastoonsa ? Tai mikäli säilöheinän muovi rikkoutuu kuljetuksessa ja paalit alkavat pilaantua ?
Onneksi heinät ja säilöt ovat nyt kuivia, laatutappiot tällaisena vuotena ovat todella epätoivottuja. Pilaantuneen heinän syöttöä hevosille ei kuitenkaan voi tehdä.
Pyydä aina kuitti ostamistasi rehuista. Ilman sitä olet taatusti omillasi ongelmien sattuessa.
Etelä-Suomen Laatuheinärengas
Renkaan jäsenet saavat koko ajan runsaasti uusia yhteydenottoja. Valitettavasti varmaan kukaan ei pysty tällä hetkellä vastaamaan uusien asiakkaiden heinätarpeisiin, pyrimme saamaan olemassa olevien sopimusten rehut ensisijaisesti niin pitkälle kuin suinkin korjattua.
Jonkin verran on yritetty tehdä ”ylimääräisiä” peltoja jos sellaisia on saatu käyttöön, tätä mahdollisesti ei laatuheinän kriteereitä täyttävää heinää voi kysellä suoraan tuottajilta.
Teemme parhaamme ja tiedotamme tilanteesta kun syksyn sato korjattu ja kokonaistilanne paremmin selvillä.
Anita Kaakkola
Etelä-Suomen Laatuheinärenkaan pj.
