Tuottajat vetoavat ministeriöön pysyvä nurmi -asiassa

 

Lähetystömme on luovuttanut perjantaina 23.1. maa- ja metsätalousministeriölle vetoomuksensa niin sanotuista pysyvistä nurmista. Lähetystöön osallistui ammattiviljelijöiden ja hevostalouden edustajia Etelä-Suomen laatuheinärenkaan tuottajista, muista ammattimaisista heinäntuottajista, hevoskasvattajista sekä tuottaja- ja hevosalan järjestöistä. 

Pysyvien nurmien asiassa on kyse EU-tason päätöksen tulkinnasta, joka syksyllä uutisoidun viranomaistulkinnan mukaan tulisi voimaan takautuvasti. Tulkinnan seurauksista ja pysyvä nurmi -asian etenemisestä ovat raportoineet muun muassa Yle Lahti ja Maaseudun Tulevaisuus.

Sekä tuottajat että hevos- ja nautatilojen pitäjät pelkäävät, että päätöksen tämänhetkinen tulkinta johtaa rehupulaan ruokintakaudella 2015–2016.

Näin uhkaa käydä, jos nurmitilojen on tulevalla satokaudella kynnettävä merkittävä osa heinänurmistaan välttääkseen lohkojen määrittelyn pysyviksi nurmiksi. Jos tämänhetkinen tulkinta toteutuu, pellon status pysyvänä nurmena voi vaikuttaa merkittävästi maan käyttöön, arvoon ja vuokrasopimuksiin – lähivuosien ja nykyisen tuotannon lisäksi myös sukupolvenvaihdosten ja maakauppojen jälkeen.  


11 hengen delegaatio luovutti tuottajien ja hevosalan edustajien vetoomuksen MMM:n osastopäällikkö Risto Artjoelle (keskellä).
 

Etelä-Suomen heinäntuottajien ja hevostalouden edustajien lähetystön

vetoomus pysyvä nurmi -asiasta

Luovutettu 23.1.2015 Helsingissä maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö Risto Artjoelle

Olemme eteläsuomalaisia maanviljelijöitä, jotka ovat erikoistuneet heinän tuotantoon. Suurin osa meistä kuuluu Etelä-Suomen Laatuheinärenkaaseen, joka perustettiin 20 vuotta sitten edistämään korkealaatuisen rehun tuotantoa hevosurheilun tarpeisiin. Edustamme isoa joukkoa vastaavassa tilanteessa olevia viljelijöitä. Samoin hevostalouden edustajat Suomen Hippoksesta ja Suomen Ratsastajainliitosta ovat erittäin huolestuneita rehuhuoltomme toimivuudesta jatkossa.

Ammattiviljelijöiden heinäntuotanto on erikoisviljelyä

Olemme jo vuosia panostaneet korkeaan ammattitaitoon, kunnostaneet peltomme nurmen erikoisviljelyyn, jossa otetaan vuodessa useampi sato aktiiviviljelyssä. Samoin olemme panostaneet koneisiin ja rakennuksiin, jotta tuotantomme säilyy hyvänä. Välikasvin käyttö tuo tiloille usein lisää ylimääräistä työtä ja investointeja koneisiin. Koko säädös olisi muutettava siten, että viljellyt nurmet eivät ole pysyviä nurmia – tämä on pysyvämpi ratkaisu ja tärkein tavoitteemme.

Viiden vuoden siirtymäkausi

Vaadimme myös pysyvä nurmi -säännöksen soveltamista niin kuin se alun perin oli tarkoitettu, saatettavaksi voimaan viiden vuoden siirtymäkaudella, eikä kuten nyt, kuoliniskuna elinkeinollemme. Se, että Suomessa viranomaiset ovat tulkinneet säännöksen toisin kuin EU-komissio, ei saa koitua viljelijöiden tuhoksi. Olemme noudattaneet sääntöjä niin kuin ne meille on maan viranomaisten taholta annettu.

Pääsääntöisesti valtaosa tilojemme pinta-alasta on heinän viljelyssä ilman, että meillä olisi omia eläimiä. Olemme uudistaneet nurmen uudella nurmella kuten tukiedellytykset ovat tähän asti sallineet. Olemme investoineet tuotantoon voimakkaasti, koska ala vaatii tehokasta konekantaa. Meillä on vankka asiakaskunta, monivuotiset sopimusasiakkaat ja tilamme ovat tuottavia, aktiivisia, eteenpäin pyrkiviä. Lisäksi työllistämme maaseudulla lukuisia nuoria kesäkuukausina tuotannossamme. Elämme heinäntuotannosta. Meidän täytyy saada riittävä siirtymäaika saadaksemme nurmilohkojen kierrätyksen jollakin tavoin järjestettyä ja ennen kaikkea järkeistettyä, niin etteivät ne muutu aikomatta pysyviksi nurmiksi. Muutoin tulee tuotantoomme vuosien katkos, mikä heijastuu paitsi merkittävinä taloudellisina tappioina, myös eläinten omistajien hätänä, sillä korvaavaa korsirehun tuotantoa ei maassamme ole. Merkittävät tappiot aiheutuvat myös parhaassa kasvussaan olevien nurmien ennenaikaisesta uudistamisesta, puhumattakaan ympäristökuormituksesta jotka tuhansien hehtaarien ”turha” työstäminen aiheuttaa.

Uhka työllemme ja tilojemme tulevaisuudelle

Vaikka meille kerrotaan, että mikään ei pysyvien nurmien tapauksessa muutu, ja että nurmia saa lannoittaa, ruiskuttaa, lohkolla saa viljellä jopa muita kasveja jne. kuten tähänkin asti, niin pysyviin nurmiin sisältyy aina jos- ja mutta-lauseet. Meillä ei ole muita lohkoja, joille pysyvän nurmen voi kohdistaa, mikäli niin täytyy ennallistamistilanteessa tehdä. Lisäksi pysyvän nurmen lohkojen arvo romahtaa ainakin näillä alueilla, missä ei ole kotieläintiloja niitä myyntitilanteissa havittelemassa. Mitä viljatila tekee pysyvällä nurmella?

Emme myöskään salli, että tilojemme tulevien jatkajien kädet sidotaan tällä tavoin. Ei vapaata yrittäjyyttä voi näin rajoittaa. Tällainen noin monen vuoden taannehtiva tulkinta tulee täysin vastoin vielä vuonna 2014 voimassa olleita tukiehtoja.

Missä on meidän oikeusturvamme?

Vuokrapeltojen arvo romahtaa

Ja mitä tulee niihin, jotka ovat vuokranneet meille peltoa ja vuokrauksen päättyessä saavat tilalle pysyvää nurmea? Ennustamme eripuraa ja käräjöintejä, koska pysyvän nurmen pellon arvo on alhainen täällä karjattomassa Etelä-Suomessa. Meistä vuokralaisista tulee syyllisiä, vaikka olemme toimineet annettujen ohjeiden ja säädösten mukaan.

Vetoamme maa- ja metsätalousministeriöön, että se tekee kaikkensa edellä mainittujen epäkohtien poistamiseksi.

Helsingissä 23.1.2015

Mika Halme, Asikkala
Etelä-Suomen Laatuheinärenkaan puheenjohtaja

Kalevi Kuusela, Mellilä
laatuheinäntuottaja, koneyrittäjä

Heikki Mäkinen, Lohja
laatuheinäntuottaja, maidontuottaja

Juha Sivo, Kärkölä
laatuheinäntuottaja

Harri Vinnamo, Hollola
laatuheinäntuottaja

Anita Kaakkola, Loppi
laatuheinäntuottaja, islanninhevoskasvattaja

Hannu Härmälä, Nousiainen
Suvi-heinän tuottaja, hevoskasvattaja

Maarit Hollmén
hevosasiamies, MTK

Suvi Louhelainen
jalostuspalveluiden kehittämispäällikkö, Suomen Hippos 

Kielo Kestinmäki
tallipäällikkö, Suomen Ratsastajainliitto 

Markku Lappi
Etelä-Suomen Laatuheinärenkaan asiamies, ProAgria Etelä-Suomi