Haastattelussa puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja

 

Puheenjohtaja Mika Halme:

”Ammattimainen tuotanto pysyy vakaana,
vaikka olosuhteet vaihtelevat”

Mika Halme aloittaa renkaan puheenjohtajana
Heinärenkaan tuore puheenjohtaja on maaliskuussa tehtävään valittu Mika Halme. Mika ja Pinja Halmeen tila Asikkalassa tuottaa latokuivuriheinää, säilöheinää ja olkea hevosille. Pyyrylän tilalla toimii myös vilkas ratsastuskoulu ja täysihoitotalli. Tallin omiin kasvatteihin kuuluu kaikenlaisia hevosia lämminveriravureista aina suomenratsuihin ja lipizzanhevoseen.

Tuore puheenjohtaja odottaa parhaillaan tuloksia renkaan jäsenkyselystä, johon tuottajat ovat voineet vastata vuosikokoukseen mennessä.

– Kyselyllä saamme jäsenten mielipiteet kuuluviin. Tulosten valmistuttua päästään säätämään painopisteitä niiden perusteella, Mika kertoo.

Jäsenten lisäksi renkaan johdon on tiedettävä, mitä hevosalalla juuri nyt tapahtuu. Halmeen perheelle tieto on käden ulottuvilla. Rehun ostajat ja käyttäjät tulevat tutuiksi, kun omallakin tilalla asuu hevosia ja lähiseudun hevosihmisiä tapaa kotipihassa. Hevosalan tuntemus antaa viljelijälle arvokasta tietoa.

– On siitä syntynyt asiakassuhteitakin, kun rehut ovat sattuneet tulemaan puheeksi tilalla käyneiden kanssa. Tallitoiminta auttaa myös laaduntarkkailussa. Pystymme ottamaan kattavasti näytteitä rehueristä, kun heinää kuluu omalla tilalla.

Huono kesä erottaa jyvät akanoista

Ammattimaista heinäntuotantoa kuvaa tuotannon pysyvyys ja varmuus. Viimeistään viime kesän kaltainen satokausi erottaa jyvät akanoista, kun olosuhteet ovat kaukana ihanteellisista.

– Ammattituottaja pystyy laatuun vaikeanakin vuonna, Mika kuvaa.

– Toisaalta ammattilainen myös pystyy pitämään asiakkaansa, vaikka markkinoille tulisi hyvänä vuonna ylitarjontaa heinästä. Sitä saattaa syntyä, kun olosuhteet houkuttelevat satunnaisia heinäntekijöitä korjaamaan rehuja esimerkiksi luonnonhoitopelloilta. Näin tuotettua heinää kaupataan yleensä aika edullisesti.

– Jos siinäkin tilanteessa asiakkaat pysyvät, tuotanto on vahvalla pohjalla.

Viime vuosien heikot talousnäkymät eivät ole heijastuneet Pyyrylän heinäntuotantoon, mutta myyntihevosten menekissä Mika Halme kertoo havainneensa laman vaikutukset. Kalleimmat hevoset eivät liiku.

– Silti heinä- ja täysihoitolaskut on maksettu ajallaan. Kysyntää on meillä saattanut nostaa maneesi, johon investoimme pari vuotta sitten. Ilmeisesti ajoitus osui nappiin.

– Kannattavuus on tietysti heinäntuottajillekin ajankohtaista, mutta ainahan sitä on mietitty, miten kustannukset pysyvät järkevinä ja tuotteet löytävät ostajansa.

Jäseniltä puheenjohtaja toivoo rakentavaa keskustelua, johon ovat tervetulleita kaikki ajatukset kehuista kritiikkiin. Tapaamisissa viriää aina vilkasta keskustelua siitä, mitä renkaan ja sen toiminnan pitäisi olla, ja näin pitääkin käydä.

– Jos ei olla yhteydessä, emme saa toiminnan suuntaviivoja luoduksi.

Tulevasta satokaudesta puheenjohtaja toivoo parempaa kuin viime kesä.

– Myönteisin odotuksin kesää kohti, Mika summaa tunnelmat toukotöiden lähestyessä.

 

Varapuheenjohtaja Tomas Nordenswan:

”Laatuajattelu on ammattilaisille selvää”

Tomas Nordenswan heinäkauden avaustapahtumassa 2011Tomas ”Tumppa” Nordenswan palaa johtokuntaan muutaman vuoden tauon jälkeen. Aiemmin hän on toiminut johtokunnassa puheenjohtajana ja jäsenistön edustajana.

Tällä kertaa varapuheenjohtajaksi valittu Tumppa viljelee kuivaa heinää ja säilöheinää, olkea ja kauraa Soiniityn kartanossa Elimäellä. Renkaassa hän on toiminut 12 vuotta.

– Kun tulin mukaan toimintaan, laatusertifiointi oli vahvasti esillä. Ensin sitä kehitettiin, ja sitten kaikki suorittivat sen.

– Nyt laatuajattelu on jo itsestäänselvyys, kenties asiakkaillekin. Nykyisin puhumme paljon toimintatavasta ja strategiasta. Muutos ehkä kuvaa sitä, miten toiminta on ammattimaistunut. Perusta laatukriteereineen on luotu, ja olemme päässeet keskittymään tuotantoon ja myyntiin.

Heinärengas ei kuitenkaan ole myyntiorganisaatio. Se ei myy eikä välitä rehuja, vaan renkaan on tarkoitus tukea jäseniään, jotta he voivat myydä. Tukiroolissa tärkeiksi nousevat keskustelu, oppiminen ja tiedonvaihto.

Muiden jäsenten vertaistuki on noussut esille myös vuosikokouksissa. Jatkossa onkin luvassa todennäköisesti myös täsmäkeskusteluja, joiden teemoiksi käyvät tiukkaan rajatutkin aiheet yhtä lailla tekniikasta kuin rehuista tai asiakastyöstä. Niiden järjestelyt voivat olla kevyemmät kuin pitkien kurssi- ja kokouspäivien, mutta anti voi nousta hyvinkin tärkeäksi.

– Meitä jäseniä on niin paljon, että joltain saa aina vastauksia tai ideoita, Tumppa muistuttaa.

Laaja näkökulma on renkaan etu

Puhelin- ja verkkokokoukset sopivat johtokunnalle, kun on tarkoitus päättää asioista. Jäsenten väliset keskustelut pitää Tumpan mielestä käydä kuitenkin kasvokkain.

Johtokunnan jäsenten kanssa pääsee juttusille pian, kesäkuun ensimmäisellä viikolla, kun Soiniityn kartano isännöi heinäkauden avaustapahtumaa. Vuosittain eri tiloilla kiertävään tapahtumaan kuuluu myös Vuoden heinämiehen valinta. Kunniaheinähanko ojennettiin varapuheenjohtaja Nordenswanille kaksi vuotta sitten; tämän vuoden heinämies on vielä visusti varjeltu salaisuus.

Muutakin toimintaa on luvassa kuluvalle vuodelle. Seuraavaa jäsentapahtumaa suunnitellaan syksylle, ja teematapaamisetkin ovat mietintämyssyssä.

Tapahtumissa esimerkiksi hevosettomat tuottajat voivat kuulla toisilta, mitä asiakkaiden ja hevosten parissa tapahtuu. Tukea riittää myös tekniikkaa tai markkinointia pohtiville.

– Renkaalla voi olla isokin rooli, jos tuottajalla ei ole suoraa kontaktia hevosiin. Tapaamisissa kuulee suoran palautteen hevospuolelta.

Varapuheenjohtaja pitää suurena etuna Mika Halmeen valintaa renkaan johtoon.

– Mikalla on erittäin laaja perspektiivi tähän alaan. Homman näkee laajasta kulmasta, kun on kosketuksissa liike-elämään, viljelyyn, ratsastukseen ja kasvatukseen. Myös edellinen puheenjohtajamme Aleksis Kyrö sai sisarensa hevostoiminnasta jatkuvasti tuoretta palautetta, miten hevosalalla ajatellaan ja miten hevoset reagoivat erilaisiin rehuihin.

Todistusaineistoa heinäntuottajan hevoskosketuksesta


Heinäntuottajien käytännön kosketus hevosiin vaihtelee. Tomas Nordenswanin tilalla ei enää ole hevosia, mutta todistusaineistoa lähikontaktista löytyy kuva-arkistosta. Kuvassa hevostelee noin kymmenvuotias tuleva heinäntuottaja. 


Teksti: Johanna Viitanen
Kuvat: Renkaan ja Tomas Nordenswanin arkistot