Tutkimus: kaviokuume yleistä myös villihevosilla

 

Kaviokuume aiheuttaa päänvaivaa sekä hevosten ruokkijoille että heinäntuottajille. Vakava aineenvaihduntasairaus ei kuitenkaan vaivaa pelkästään kesyhevosia, vaan kaviokuumeen tiedetään nyt iskevän myös luonnossa villinä eläviin hevosiin.

Villinä elävien hevosten elinoloja ja kavioita on pitkään ihannoitu. Maaperän kuluttaman kavion on arveltu pysyvän parhaassa mahdollisessa muodossa, ja niukkakasvuisten heinien on uskottu takaavan villihevosille terveellistä ravintoa.

Nämä oletukset kyseenalaistaa tuore uusiseelantilainen tutkimus, joka kartoittaa villinä elävien hevosten kavioita. Yhteensä 20 villihevosen kaviot tutkittiin sekä silmämääräisesti että röntgenkuvaamalla. Suurelta osalta hevosista löytyi kroonisia kaviokuumemuutoksia, ja 80 prosentissa kavioista näkyi vaakasuuntaisia renkaita, jotka syntyvät kaviokuumeen seurauksena. Jatkotutkimuksissa kaviokuumeen merkkejä löytyi myös kudosnäytteistä.

Tutkimus osoittaa, että runsas liikunta ja elinolosuhteet luonnossa eivät suojaa villejä hevosia kaviokuumeelta. Yhdeksi kaviokuumeiden syyksi tutkijat epäilevät heinien kasvuolosuhteita villihevosten elinympäristössä. Kaimanawan vuoristoseudun pitkät päivät ja yöpakkaset saavat kasvit tuottamaan runsaasti fruktaaneja, jotka vuorostaan aiheuttavat herkästi kaviokuumeen.

Tutkimuksesta uutisoi ensimmäisenä Hevostietokeskus.

Lue lisää nurmirehujen fruktaaneista ja kaviokuumeesta: Nurmirehujen fruktaanit aiheuttavat kaviokuumetta (Maaseudun tiede 2/2008)

JV)